Titan (kuu)
Aurinkokunnan toiseksi suurin kuu sekä Saturnuksen suurin kuu. / From Wikipedia, the free encyclopedia
Titan on Saturnuksen suurin kuu.[1] Sen löysi hollantilainen Christiaan Huygens 25. maaliskuuta 1655.[2] Titan on halkaisijaltaan suurempi kuin Merkurius-planeetta, mutta massaltaan huomattavasti Merkuriusta pienempi. Titan on aurinkokunnan toiseksi suurin kuu Ganymedeksen jälkeen.
Titan | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjät | Christiaan Huygens |
Löytöaika | 25. maaliskuuta 1655 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | Saturnus |
Keskietäisyys | 1 221 931 km |
Eksentrisyys | 0,028880 |
Kiertoaika | 15,94542 d |
Inklinaatio | 0,34854° |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | 5 150 km |
Pinta-ala | 83 000 000 km2 |
Massa |
1,345×1023 kg 0,025 Maan massaa |
Keskitiheys | 1,88 g/cm3 |
Painovoima pinnalla | 1,35 m/s2 |
Pakonopeus pinnalla | 2,639 km/s |
Pyörähdysaika | 15,94542 d |
Akselin kaltevuus | 0° |
Albedo | 0,21 |
Pinnan lämpötila |
alin: K keski: 94 K ylin: K |
Kaasukehän ominaisuudet | |
Kaasunpaine | 160 kPa |
Koostumus | |
typpi metaani |
95 % 5 % |
Infobox OK |
Titanissa on niin kylmä että muun muassa vesi on siellä pinnalla jäänä ja yksi "peruskallion" rakennusaine, ja veden sijaan järvissä lainehtii metaani.[3] Titan on aurinkokunnan ainoa kuu, jolla on tiheä kaasukehä. Kaasukehä koostuu lähinnä typestä, metaanista ja etaanista, ja siinä oleva utu peittää kuun piirteet näkyvässä valossa alleen. Kaasukehä läpäisee silti tutka-aaltoja ja infrapunaa. Kaasukehä tekee mahdolliseksi sen, että Titanin pinnalla on joitain hiilivetyjärviä. Muuten Titanin pinnalla on vulkaanisia muodostumia, repeämälaaksoja, tuulen muokkaamia dyynejä ja viirumaisia muodostumia ja muutama kraatterikin.
Titan-kuu kiinnostaa tutkijoita erityisesti, koska sen uskotaan jossain määrin muistuttavan alkuaikojen Maata. Jopa elämän esiintymistä pidetään mahdollisena runsaan hiilivetyaineksen pohjalta. Sitä on tutkittu muun muassa Hubble-avaruusteleskoopilla ja Cassini-Huygens-luotainparilla.