Metaani
orgaaninen yhdiste / From Wikipedia, the free encyclopedia
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani. Se on hajuton, ilmaa kevyempi kaasu. Metaani on hiilidioksidin ohella yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Metaanin osuus kaikista kasvihuonekaasujen yhdistetyistä lämmitysvaikutuksista on noin 20 %. [3]
Metaani | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Metyylihydridi |
CAS-numero | 74-82-8 |
PubChem CID | 297 |
SMILES | C |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CH4 |
Moolimassa | 16,0 g/mol |
Sulamispiste | −182,5 °C (90,7 K) |
Kiehumispiste | −161,6 °C (111,55 K) |
Tiheys | 0,7168 g/dm3 (0 °C)[1] |
Liukoisuus veteen | 3,5 mg/100 ml (17 °C) |
Infobox OK |
Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa esimerkiksi eläinten ruoansulatuskanavissa, soissa, kaatopaikoilla ja riisipelloilla. Lisäksi metaania vapautuu fossiilisten polttoaineiden hankinnan ja jalostuksen yhteydessä. Metaania kerätään talteen polttoaineeksi biokaasuna. Eri esiintymispaikoissaan siitä käytetään esimerkiksi myös nimityksiä suokaasu ja kaivoskaasu. Kivihiilikaivoksissa tapahtuvat kaasuräjähdykset ovat metaanikaasun aiheuttamia, sillä sitä on myös kivihiilen huokosissa. Myös Marsin maaperästä vapautuu metaania. Jäätynyttä metaania esiintyy myös Pluton uloimmassa kerroksessa.
Maakaasu on pääosin metaania. Metaanin palamisreaktio tuottaa runsaasti lämpöenergiaa:
Polttoainekäytön lisäksi metaania käytetään useiden yhdisteiden synteesin lähtöaineena. Siitä valmistetaan muun muassa kloorattuja metaaneja, metanolia, eteeniä, vetysyanidia, vetysulfidia ja synteesikaasua.[4]