Sylvain Salnave
From Wikipedia, the free encyclopedia
Sylvain Salnave (fèt 7 fevriye 1826 nan vil Kap Ayisyen - mouri 15 janvye 1870 nan Pòtoprens), se yon sòlda ayisyen e yon moun eta ki te gouvène Ayiti apati 1867 kòm "pwotektè Leta"[1], answit kòm anperè sou non Sylvain I[2]. Rèy li a, ki te make pa lagè sivil ak Repibliken Nò yo, te fini ak kaptire l 'ak apre ekzekisyon li an 1870.
Sylvain I (Sylvain Salnave) | |
---|---|
Pòtrè Anperè Sylvain I (1868). | |
Fonksyon | |
Anperè Ayiti | |
– ( 2 an, 4 mwa ak 13 jou) |
|
Predesesè | Faustin I |
Siksesè | Fen Anpi a Nissage Saget (prezidan) |
Rejan nan Anpi Ayiti | |
– ( 10 jou) |
|
Predesesè | Li menm (pwotektè) |
Siksesè | Li menm (anperè) |
Pwotektè Eta Ayiti | |
– ( 4 mwa ak 13 jou) |
|
Predesesè | Fen repiblik la Fabre Geffrard (prezidan) |
Siksesè | Faustin I (anperè) |
Prens Enperyal Ayiti | |
– ( 2 an, 3 mwa ak 22 jou) |
|
Predesesè | Jean-Baptiste Séraphin Salnave |
Siksesè | Jean-Baptiste Salnave |
Biyografi | |
Dat nesans | |
Lye nesans | Kap Ayisyen Ayiti |
Dat lanmò | (ak 43 ane) |
Lye lanmò | Pòtoprens Ayiti |
Papa | Jean-Baptiste Séraphin Salnave |
Manman | Clotilde Ragouse |
Konjwen | Marie-Josèphe Dessalines |
Pitit | Saint-Jules Salnave Jean-Baptiste Salnave Charles Salnave Louis Salnave Sylvestre Salnave Marie-Élisabeth Salnave Faustin-Étienne Salnave Marie-Louise Rosa Salnave Victor Salnave Anne Salnave Jacques Salnave Marie-Anne Salnave Joseph Salnave Marthe Salnave François Salnave Marie-Marthe Salnave |
Eritye | Jean-Baptiste Salnave |
Anperé Ayiti | |
modifye |
Pitit pitit milat Anperè Faustin Soulouque, li te vin eritye Anpi a apre lanmò papa l an 1856 e li te kouri kite Ayiti apre revolisyon 1859 ak tonbe Anpi a. Pandan peryòd ekzil sa a, li te eseye plizyè fwa tounen soti nan peyi l 'e pwovoke yon koudeta pou ranvèse Repiblik la epi ranvwaye Prezidan Fabre Geffrard. Apre yon tantativ echèk nan 1865, li te manke yo te arete men li te jere chape epi pran refij nan Curaçao. Nan fen 1866, li te retounen ann Ayiti e li te eseye kòmanse yon gè sivil nan Sid la, men san siksè. Se poutèt sa li te lanse yon atak sou kapital la, epi li te rive pran sant pouvwa lejislatif yo (Sena a ak Chanm depite a), anvan li atake Palè Nasyonal la. Koudeta sa a, ki te ranvèse Repiblik la, pèmèt Salnave pran tout pouvwa ak tit "pwotektè". Apre li fin bat gouvènman Repibliken Kap Ayisyen, li pran kontwòl prèske tout peyi a, eksepte anwo Nòdès la. Li òganize restorasyon rejim enperyal la epi li fè granpapa l tounen ann Ayiti pandan l ap retabli tit anperè l, epi li kenbe pouvwa reyèl kòm rejan nan dat 27 jiyè 1867.
6 out 1867, apre lanmò granpapa l, Salnave te vin ofisyèlman Anperè Ayiti. Li te sispann lejislati a epi li te rete an plas gras ak sipò lame a. Men, rejim li a te oblije fè fas ak anpil defi nan men Repibliken yo, ki te pwovoke Lagè Sivil la kont faksyon Repibliken yo, ki te konteste pouvwa li apre sispansyon konstitisyon Repiblik la[3]. Dekri kòm anti-boujwa, Salnave te mennen yon politik piman bouk anvè moun ki rich yo, enpoze taks sou yo te gen entansyon favorize ansyen aristokrasi a, ak amelyore sitiyasyon an nan popilasyon an, nan mande komèsan yo bese pri machandiz yo premye nesesite. Boujwazi a, tou pre lide repibliken an, revòlte epi rantre nan rebelyon an. Lè sa a, Salnave te bay lòd konstriksyon magazen leta yo, pou konpanse mank èd finansyè gwo konpayi boujwa yo. Li fè gwo depans tou pou modènize flòt militè a, sa ki te kontribiye nan febli ekonomi peyi a ak pòv popilasyon an.
Te dirije pa rival Salnave yo, ki gen ladann jeneral repibliken an Nissage Saget, lagè sivil la kontinye kont diktati li a. An 1868, li pwolonje nan Nò ak Sid zile a. Salnave eseye kraze Repibliken yo men li dwe fè bak avan li antre nan Pòtoprens. Rebèl yo te sènen vil la epi yo te bonbade l, sitou ak èd "La Terror", yon bato marin ayisyen ki te tonbe nan men yo. Salnave reponn nan boule palè prezidansyèl la, ki se detwi pa flanm dife yo[4]. 19 desanm 1869, Salnave te rive sove ak yon batayon mil gason nan direksyon Petyonvil. Apre sa, li deside ale nan Repiblik Dominikèn pou jwenn azil nan men Prezidan Buenaventura Báez. Men, Jeneral Cabral te kaptire l sou 10 janvye 1870 e li te lage l bay mesye Saget yo. Yo te mennen l devan tribinal jistis la, yo te jwenn li koupab de trayizon kont Repiblik la, epi egzekite yon ti tan apre vèdik la.