Porkkana
sarjakukkaiskasvi, jonka juurta käytetään ruokana / From Wikipedia, the free encyclopedia
Porkkana eli aitoporkkana (Daucus carota) on juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Sen paksuuntunut pääjuuri on väriltään tavallisesti oranssi, ja siinä on puunkuorta muistuttava ohut kuori. Juuri sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia, joka antaa sille oranssin värin. Porkkana on perunan jälkeen Suomen suosituin juures; sitä syödään jopa yhdeksän kiloa henkeä kohden vuodessa.
Porkkana | |
---|---|
Erivärisiä porkkanoita |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Apiales |
Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
Suku: | Porkkanat Daucus |
Laji: | carota |
Kaksiosainen nimi | |
Daucus carota |
|
Alalajeja | |
|
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Viljelykseen porkkana otettiin ensimmäiseksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanissa. Euroopassa sitä on viljelty viimeistään 1100-luvulta lähtien. Useimmat nykyisin viljellyt lajikkeet polveutuvat Hollannissa 1600-luvulla viljellyistä porkkanoista.[2] Viljellyt muodot kuuluvat alalajiin Daucus carota subsp. sativa.[2]
Porkkanan villimuoto (Daucus carota subsp. carota[2]) kasvaa kaikkialla Keski-Euroopassa ja laajalti Aasiassa yleisenä muun muassa laitumilla ja tienvarsilla. Sen juuri on yleensä puiseva ja syötäväksi kelpaamaton, paitsi satunnaisesti esiintyvillä mutanttiyksilöillä, joista viljellyt lajikkeet onkin jalostettu.[3] Suomessa villiporkkana on harvinainen, koska se ei yleensä selviä talven yli voidakseen toisena vuotenaan tuottaa siemeniä. Sen ensimmäisen vuoden taimia saattaa kuitenkin kesäisin kasvaa esimerkiksi satama-alueilla, joihin sen siemeniä helposti kulkeutuu ulkomailta.
Porkkana valittiin vuonna 2000 vuoden vihannekseksi.[4]