Nautsi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Nautsi (koltansaameksi Njau´čč) oli Suomeen vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan läntisin kylä Neuvostoliitolle sodan jälkeen luovutetulla alueella. Se sijaitsi Petsamon länsiosassa Paatsjokeen laskevan Nautsijoen varrella lähellä Norjan ja Inarin rajoja. Nautsin naapurikyliä olivat Petsamon puolella pohjoisessa Höyhenjärvi ja idässä Suonikylä ja lännessä Inarin puolella Paatsjoki. Pohjoisessa Nautsi rajoittui Norjaan, sillä valtakunnan raja kulki Paatsjoessa. Valtioneuvoston vuonna 1930 vahvistaman Petsamon uuden kyläjaon mukaan Nautsi tuli kuulumaan Höyhenjärven kyläkuntaan.[1]
Jäämerentie kulki kylän kautta.[2] Petsamon ensimmäisessä koulupiirijaossa vuonna 1921 Nautsi kuului Salmijärven koulupiiriin. Vuonna 1932 aloitti toimintansa Höyhenjärven koulupiiri, johon Nautsikin kuului.[3]
Talvisodassa Neuvostorykmentti valtasi Nautsin Petsamoa puolustaneelta osasto Pennaselta 7.3.1940. Neuvostoliiton sotatiedotuksessa mainittiin ”Nautsin kaupungin” tulleen valloitetuksi.[4] Todellisuudessa Nautsissa oli vain kestikievari ja muutama talo.[5] Talvisodan viimeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940 neuvostoliittolainen pommikone joutui tekemään pakkolaskun Nautsiin. Lentäjä räjäytti koneen ennen kuin suomalaiset ehtivät paikalle.[6]
Nykyisin kylä on asumaton ja lähin asutuskeskus on Rajakoski, jonne erkanee tie entiseltä Jäämerentieltä suunnilleen Nautsin kohdalta.[7] Kylän alue kuuluu nykyisin Petsamon piirin Nikelin kuntaan.