Los olvidados – säälikää heitä
From Wikipedia, the free encyclopedia
Los olvidados – säälikää heitä (Los olvidados) on Luis Buñuelin ohjaama meksikolainen draamaelokuva vuodelta 1950. Pessimistinen tarina kertoo kahdesta Méxicon suurkaupungin slummeissa elävästä pojasta. Vanhempi, koulukodista vapautunut Jaibo alistaa valtaansa viattoman Pedron ja tuhoaa hänet ja myös itsensä. Jaibosta tulee myös Pedron äidin rakastaja.[1][2]
Pikafaktoja Valmistustiedot, Aiheesta muualla ...
Los olvidados – säälikää heitä | |
---|---|
Los olvidados | |
Ohjaaja | Luis Buñuel |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja |
|
Säveltäjä |
|
Kuvaaja | Gabriel Figueroa |
Leikkaaja | Carlos Savage |
Tuotantosuunnittelija | Edward Fitzgerald |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Meksiko |
Tuotantoyhtiö | Ultramar Films |
Levittäjä | Entertainment One Films |
Ensi-ilta | 1950, Suomessa 1962 |
Kesto | 85 min |
Alkuperäiskieli | espanja |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Sulje
Ranskalainen elokuvaesseisti André Bazin luonnehti Los olvidadosia elokuvaksi, joka ”iskee mieleen kuin poltinrauta eikä anna omalletunnolle hetkenkään rauhaa”. Se on tutkielma nuorisorikollisuudesta, joka elokuvatutkijoiden mukaan jatkoi Vittorio De Sican neorealistisen klassikon Sciuscià – viattomat (1946) perinnettä, mutta paljon sitä rajummin.[1]