Koverin keskitysleiri
jatkosodan aikainen internointileiri Itä-Karjalassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Koverin keskitysleiri, myös Koveron keskitysleiri[1] oli miehitetyssä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana toimineen Erillisen työkomppanian asemapaikka, virallisesti Linnoitusrakennuspataljoona Lin.RP HK-A kp 2177[2]. Koska Erillinen työkomppania oli muodostettu kommunisteista, poliittisista vangeista ja muista epäilyttävinä pidetyistä turvasäilöön otetuista kansalaisista,[3] Koverin leiri oli varustettu vankileirin tavoin. Virallisesti kyse ei ollut keskitysleiristä, vaan termiä ovat käyttäneet pääasiassa leiriin suljetut vangit.[4] Aiemmin työkomppania vankeineen oli sijoitettuna Kangasjärvelle ja Säämäjärvelle, mutta pisimmän aikaa se oli sijoitettuna Koveraan, noin 20 kilometrin päähän Aunuksen kaupungista, vanhaan Neuvostoliiton aikaiseen metsätyökeskukseen. Samalla paikalla Koverassa oli toiminut sotavankileiri, joka oli tyhjennetty hieman aikaisemmin puna-armeijan sotavangeista.[5][6]
” | ..Heidän päällikökseen määrättiin eräs kapteeni Kartano, jonka omalaatuinen menneisyys Tammisaaren vankileirin vartiopäällikkönä jo osoitti, hänellä täytyi olla henkilökohtaisia harrastusta esiintyä mahdollisimman julmasti alaisiansa n.s "toisen luokan työvelvollisia" kohtaan. Nälkä, syöpäläiset ja kylmyys ovat heikentäneet jatkuvasti näiden työvelvollisten fyysistä työtä, on heidän asemansa jatkuvasti pahentunut. | ” |
– Ote Eduskunnan pöytäkirjasta vuodelta 1943, Sylvi-Kyllikki Kilpi[7] |