Kissa
lemmikkieläin / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus,[1][2] aiemmin Felis silvestris catus) on afrikanvillikissasta (Felis lybica) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji. Kissat ovat suosittuja lemmikkieläimiä, ja etenkin maaseudulla ne ovat aina olleet hyödyllisiä hiirten ja muiden tuholaisten pyydystäjinä.
Kissa | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Feliformia |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Alaheimo: | Kissat Felinae |
Suku: | Kissat Felis |
Laji: | catus |
Kaksiosainen nimi | |
Felis catus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Ihminen alkoi pitää villikissoja viljavarastojen suojelijoina Lähi-idässä pian maanviljelyksen keksimisen jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä kissojen suurimittaista kesyttämistä harjoittivat muinaiset egyptiläiset, joille kissat olivat tärkeitä myös uskonnollisesti. Egyptistä kissojen pito levisi muuallekin Välimeren alueelle. Keskiajalla kissat kärsivät Euroopassa katolisen kirkon suorittamista vainoista. Kissat nousivat suosioon lemmikkieläiminä 1800-luvulla, ja vuosisadan lopulla aloitettiin myös kissojen jalostaminen eri roduiksi, joita nykyisin lasketaan järjestöstä riippuen olevan noin 50.
Kissalla on voimakas saalistusvietti, ja sillä on erittäin tarkka kuulo ja hyvä hämäränäkö. Kissat viihtyvät yksin ja muodostavat oman elinpiirin, jolla ne liikkuvat ja saalistavat. Kissat nukkuvat paljon ja puhdistavat itseään ahkerasti. Ne elävät tavallisesti 14–20-vuotiaaksi.