Kirgisian vallankumous 2020
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kirgisian vallankumous 2020 sai alkunsa, kun vaalitarkkalijoiden ja opposition mukaan maassa 4. lokakuuta 2020 pidetyt parlamenttivaalit olivat vilpilliset.[1][2] Mielenosoittajat tunkeutuivat vaalien jälkeen useisiin maan hallintorakennuksiin. Protestoijat vapauttivat vankeja, muun muassa korruptiotuomiota istuneen maan entisen presidentin Almazbek Atambajevin.[2] Protesteissa loukkaantui noin 1 200 ihmistä.[3]
Kirgisian vallankumous 2020 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Mielenosoitukset johtivat istuvan presidentin Sooronbai Žeenbekovin eroamiseen, pääministerin eroamiseen, vaalitulosten mitätöintiin 6.10. ja uusien parlamenttivaalien järjestämiseen.[4]
Ennen eroamistaan Žeenbekov julisti 9. lokakuuta 2020 maahan 12 päivää kestävän poikkeustilan.[2] Samalla maaseudulla suosittu nationalisti Sadyr Žaparov valittiin väliaikaiseksi pääministeriksi.[5] Maan turvallisuuspalvelu ilmoitti 10. lokakuuta ottaneensa uudestaan kiinni maan entisen presidentin Almazbek Atambajevin.[2] Ennen kiinniottoa Atambajev joutui myös tappoyrityksen kohteeksi.[2][6] Parlamentti valitsi opposition Žaparovin virallisesti pääministeriksi kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla presidentti kumosi valinnan veto-oikeudellaan.[3] Presidentti Soorombai Žeenbekov erosi 15. lokakuuta 2020 haluten näin sammuttaa protestit rauhanomaisesti.[7][8] Sadyr Žaparov julistautui samana päivänä presidentiksi, koska parlamentin puhemies kieltäytyi presidentin tehtävistä.[9]