Kimeeri
eliö, jolla on kaksi tai useampi geneettisesti erilaista solukantaa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kimeeri (josta käytetään myös nimityksiä khimaira, kimaira ja harhama) on eliö, jolla on kaksi tai useampi geneettisesti erilaista solukantaa.[1][2] Kimeerit on nimetty myyttisen Khimaira-olennon mukaan.
Kimeeri syntyy usein varhaiskehityksessä kolmesta tai neljästä vanhemmilta peräisin olevasta solusta. Neljästä solusta peräisin oleva kimeeri syntyy kahden hedelmöittyneen munasolun tai varhaisen alkion fuusioituessa.[3] Kolmesta solusta muodostuva kimeeri syntyy, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu hedelmöittymättömän munasolun kanssa tai silloin, kun hedelmöittynyt munasolu fuusioituu ylimääräisen siittiön kanssa.
Kimeeriys voi syntyä myös elinsiirron tai verensiirron yhteydessä.lähde? Luonnollinen kaksoskimeeri syntyy, kun kaksosten verisuonten väliin muodostuu yhdysaukko. Kaksoskimeerien verenkierrot ovat siis yhteydessä toisiinsa ja jopa 95 % kimeerin yksilön verestä voi olla peräisin sen kaksoselta. In vitro -hedelmöitys lisää kimeerin jälkeläisen syntymisen mahdollisuutta. Luonnollisia kimeereitä ei aina välttämättä havaita, ellei jälkeläisissä ilmene poikkeavuuksia, kuten ihon värimuutoksia. Kimeerillä voi olla myös osassa soluistaan erilaiset sukupuolikromosomit, mikä tarkoittaa sitä että kyseinen yksilö on geneettisesti osaksi koiras ja osaksi naaras.
Kahden eri lajin soluista tai kudoksista muodostunutta kimeeriä kutsutaan heterologiseksi kimeeriksi.[4] Kimeeri ei kuitenkaan ole sama asia kuin hybridi, joka syntyy kahden eri lajin sukusolun yhtyessä (esimerkiksi muuli, joka on hevosen ja aasin jälkeläinen). Hybridit muodostuvat siis kahdesta eri lajin sukusolusta, kun taas kimeerin syntymiseen tarvitaan kolme tai neljä sukusolua, josta seuraa, että kimeeri voi olla myös hybridi (heterologinen kimeeri) , mutta hybridi ei ole kimeeri.