Kiinan maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kiinan maantiedettä määrittää maan koko ja pinnanmuotojen monimuotoisuus. Kaksi kolmasosaa maan pinta-alasta on vuoristoa, ja maa voidaan jakaa topografisesti kolmeen vyöhykkeeseen. Luoteisosassa sijaitsee keskikorkeudeltaan 4 000 metriin kohoava Tiibetin ylänkö, jota reunustaa muun muassa Himalaja, johon kuuluva maailman korkein vuori Mount Everest on Kiinan ja Nepalin rajalla. Tiibetin ylängöstä pohjoiseen ja itään maan korkeus madaltuu toiseen vyöhykkeeseen. Tiibetin pohjoispuolella on laajoja kuivia tasankoja ja niitä erottavia vuoristoja. Laajimmat painaumat ovat Tarimin allas, jonka keskiosissa sijaitsee Taklimakanin aavikko ja Džungaria. Tamirin ympärillä ovat Kunlunin, Pamirin ja Tienšanin vuoristot. Keskisessä Kiinassa on laajoja ylänköjä, joita erottavat vuoristot. Pohjoisin Mongolian ylänkö on kuivaa aluetta, ja sen eteläpuolella on lössin peittämä Lössiylänkö ja karstimuodostelmistaan tunnettu Yunnanin–Guizhoun ylänkö. Kiinan itäosissa on maan suurimmat alankoalueet, Mantšurian tasanko, Pohjois-Kiinan tasanko ja Jangtsejoen keski- ja alajuoksun tasanko.
Kiinan maantiede | |
---|---|
Kiinan topografinen kartta. |
|
Maanosa | Aasia |
Naapurimaat | Afganistan, Bhutan, Intia, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Mongolia, Myanmar, Nepal, Pakistan, Pohjois-Korea, Tadžikistan, Venäjä, Vietnam |
Tilastot | |
Pinta-ala | 9 596 960[1] km² |
– Maa | 9 326 410[1] km² |
– Sisävesi | 270 550[1] km² (2,8 %) |
Rantaviiva | 14 500[1] km |
Rajan pituus | 22 457[1] km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Mount Everest, 8 850[1] m |
Matalin kohta | Turpanin syvänkö, –154[1] m |
Pisin joki | Jangtse, 6 300[2] km |
Suurin järvi | Qinghaijärvi, 4 489 km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | etelän troppisesta pohjoisen subarktiseen |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | kivihiili, rautamalmi, maaöljy, maakaasu, elohopea, tina, volframi, antimoni, mangaani, molybdeeni, vanadiini, magnetiitti, alumiini, lyijy, sinkki, harvinaiset maametallit, uraani, vesivoima[1] |
Ympäristöongelmat | |
Ympäristöongelmat | saaste, vesipula (varsinkin pohjoisessa), metsäkato, eroosio, aavikoituminen, uhanalaisten eläinten kauppa |
Infobox OK |
Suurin osa Kiinan joista virtaa pinnanmuotojen takia lännestä itään. Tiibetin ylängöltä saavat alkunsa muun muassa maata halkovat Jangtse, Keltainenjoki ja Helmijoen valuma-alueeseen kuuluva Xi Jiang. Järviä on erityisesti Jangtsen keski- ja alajuoksun tasangoilla ja Tiibetin ylängöllä, jossa sijaitsee myös maan suurin järvi, suolainen Qinghaijärvi.