Jäätikköjokitulva
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jäätikköjokitulva[1] eli jökulhlaup (islantia, sananmukaisesti ”jäätikköjuoksu”) on äkillinen ja raju jäätikön patoaman jäätikköjärven purkaus. Purkautuminen voi tapahtua esimerkiksi eroosion, lumi- tai maanvyöryn tai maanjäristyksen takia tai yksinkertaisesti siksi, että jäätikköjärven veden paine on kasvanut liian suureksi, jolloin jäätikön muodostama pato murtuu. Alun perin termi jökulhlaup viittasi vain vulkaanisen toiminnan aiheuttamaan jäätikköjärven purkautumaan, mutta nykyään se voi tarkoittaa mitä tahansa rajua vesipurkausta jäätikön patoamasta järvestä.
Jäätikön patoama järvi syntyy tyypillisesti siten, että etenevä jäätikkö tukkii joen tai vuonon. Jäätikköjärvien purkaukset ovat usein toistuvia, koska purkaus ei aina tyhjennä järveä kokonaan. Kun vettä on taas kertynyt järveen riittävästi, tapahtuu uusi purkaus. Purkauksia tapahtuu tyypillisesti kerran vuodessa tai muutaman vuoden välein, usein myöhäiskesällä tai syksyllä. Jäätikköjärvien äkilliset purkaukset voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa ja jopa kuolemantapauksia.[2]
Jäätikköjärvien purkauksia tapahtuu vuoristojäätiköillä ympäri maailmaa, etenkin Alaskassa, Kanadassa ja Islannissa. Erityisesti Aasian nopeasti sulavat vuoristojäätiköt ovat vakava riski: sulamisvesien äkillinen purkautuminen uhkaisi kymmenien tuhansien ihmisten henkeä ja aiheuttaisi merkittävää taloudellista tuhoa. Himalajalla on tuhansia jäätikköjärviä, joista vaarallisen nopeasti täyttyviksi on luokiteltu 44. Nepalissa ja Bhutanissa on sattunut jäätikköjärvien purkauksia aiemminkin, mutta ilmaston lämpeneminen on kasvattanut vakavien onnettomuuksien riskiä.[3]