Immuunijärjestelmä
elimistön puolustusjärjestelmä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä suojelee elimistöä taudinaiheuttajilta kuten viruksilta, bakteereilta ja syöpäsoluilta[1]. Se pyrkii tunnistamaan ja tuhoamaan myös elimistöön kulkeutuneet vierasaineet[2].
Immuunijärjestelmän toimintaa ei tunneta vielä täysin. Erään teorian mukaan nimenomaan patogeenien aiheuttamat kudosvauriot johtaisivat immuunijärjestelmän heräämiseen. Immuunijärjestelmän toiminnan sivutuotteena saattaa lisäksi syntyä lisäksi yhtä paljon kudosvaurioita kuin patogeenit ehtivät aiheuttaa. Kudosvauriot saattavat johtaa jopa siihen, että muutoin vaarattomat normaaliflooran mikrobit tunkeutuvat soluihin ja alkavat vaurioittaa niitä.[3]
Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet (ns. Peyerin levyt), kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn (engl. innate immunity) ja hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn (engl. adaptive immunity).
Suurin osa immuunijärjestelmän soluista syntyy ja kypsyy luuytimessä[4]. Immuunipuolustukseen erikoistuneet solut tuottavat verenkiertoon vasta-aineita, jotka auttavat tekemään elimistöön tunkeutuneet haitta-aineet ja eliöt vaarattomiksi[5] kiinnittymällä niiden pintaan[6].
Verenkierron kuljettamat imusolut eli lymfosyytit osallistuvat immuunipuolustukseen tuhoamalla tunkeilijoita[5].
Myös LDL-kolesteroli osallistuu immuunijärjestelmän toimintaan inaktivoimalla mikrobeja ja niiden erittämiä haitta-aineita[7]. Suolistomikrobit puolestaan totuttavat elimistöä muihin mikrobeihin ja tehostavat puolustusjärjestelmän toimintaa. Niiden avulla elimistömme oppii erottamaan ystävälliset mikrobit taudinaiheuttajista, ja mikrobiston muodostama tiheikkö estää taudinaiheuttajia asettumaan aloilleen.[8]
Kolmas immuunipuolustuksen toimintatapa liittyy ravintoaineisiin, minkä vuoksi sitä kutsutaan ravinnepuolustukseksi (engl. nutritional immunity). Ravinnepuolustus taistelee taudinaiheuttajia vastaan estämällä niitä saamasta elintärkeitä siirtymämetalli-ioneja kuten rautaa, sinkkiä tai mangaania. Esimerkiksi paikallisesti kohonneet sinkkipitoisuudet parantavat makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella nenänielun limakalvojen pneumokokkeja vastaan. Myös sinkin kuljettaminen solujen sisään saattaa parantaa makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella bakteereja vastaan.[9]
Maalla asuvilla on havaittu olevan taajamissa asuvia terveempi immuunipuolustus. Maaperästä ihoon, hengitysteihin ja suolistoon siirtyneet saprofyyttimikrobit stimuloivat ihmisen immuunijärjestelmää[10].
Naisilla on miehiä vahvempi synnynnäinen ja hankittu immuunivaste. Heillä on tästä johtuen 80 prosenttia suurempi todennäköisyys sairastua autoimmuunisairauteen, ja miehillä taas on lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuolla pahalaatuiseen syöpään.[11]
Immuunijärjestelmän toiminta heikkenee heikkenee ihmisen vanhetessa[12].
Termi ”immuuni” on peräisin latinan kielen adjektiivista immunis eli ’vapaa jostakin’.