Ihmisen koronavirus NL63
virus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ihmisen koronavirus NL63 eli HCoV-NL63 on maailmanlaajuisesti levinnyt ihmisiä tartuttava koronavirus. Se leviää lähinnä yskimisen ja aivastamisen kautta.[1] Yleensä se aiheuttaa flunssaa eli lieviä ylähengitystieoireita,[2] kuten yskää ja nuhaa. Noin 71 %:lla HCoV-NL63-tartuntaa potevista on myös jokin muu lieväoireinen hengitysteiden virustartunta, kuten rinovirus-, enterovirus- tai parainfluenssavirustartunta. Koska HCoV-NL63-tartunnan oireet ovat usein lievät, ei virusta vastaan ole kehitetty rokotetta. Virus voi tosin aiheuttaa hengenvaarallisenkin keuhkokuumeen eritoten vanhuksille, vauvoille tai immuunivajetta poteville.[1]
HCoV-NL63 | |
---|---|
Virusten luokittelu | |
Ryhmä: | (+)ssRNA-virukset |
Kunta: | Virukset |
Luokka: | Pisoniviricetes |
Lahko: | Nidovirales |
Heimo: | Coronaviridae |
Suku: | Alphacoronavirus |
Laji: | HCoV-NL63 |
Infobox OKNimi-testi OK |
HCoV-NL63 aiheuttaa arviolta 1–10 % kaikista maailman flunssista.[1] Muita yleisiä lieväoireisia ihmisten koronaviruksia ovat HCoV-OC43, -229E ja -HKU1. Yhdessä HCoV-NL63 ja nämä muut virukset aiheuttavat 15–30 % kaikista maailman flunssista. Näistä HCoV-NL63 ja -229E ovat sukulaisuussuhteeltaan lähimpänä toisiaan.[2]
HCoV-NL63 tarttuu ihmissoluihin kiinnittymällä solujen pinnan ACE2-reseptoreihin.[1]
HCoV-NL63 nimettiin ja eristettiin ensi kerran 2003 Alankomaissa 7-kuukautiselta vauvalta otetusta nenänielunäytteestä.[3][1] HCoV-NL63 on ehkä peräisin jostakin lepakkolajista. Molekyylikelloajoituksen perusteella viruksen arvellaan siirtyneen ihmisiin vuosien 1190–1449 välillä.[4] Viruksella saattaa olla niin sanottu väli-isäntälaji, jonka kautta virus on levinnyt lepakoista ihmisiin. Tätä lajia ei kuitenkaan tunneta.[5]