Heinäkuun monarkia
Ranska vuosina 1830–1848 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Heinäkuun monarkia (ransk. Monarchie de Juillet; virallisesti Ranskan kuningaskunta, ransk. Royuame de France), on nimitys Ranskan historiassa vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen ja vuoden 1848 helmikuun vallankumouksen väliselle aikakaudelle, jolloin maan kuninkaana toimi Orléans-sukuinen Ludvig Filip. Ludvig Filipin kuninkuuden katsottiin nojaavan erityisesti varakkaan porvariston tukeen.[2] Parlamentilla oli merkittävämpi asema ja äänioikeus oli laajempi kuin edeltävänä Bourbon-restauraation aikana.
Ranskan kuningaskunta Royaume de France |
|
---|---|
1830–1848 |
|
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
Kuningas | Ludvig Filip I |
Pääministeri |
Ensimmäinen: Victor de Broglie (1830) Viimeinen: Louis Mathieu Molé (1848) |
Pääkaupunki | Pariisi |
Viralliset kielet | ranska |
Valuutta | Ranskan frangi |
Tunnuslause | Ordre et liberté (”Järjestys ja vapaus”)[1] |
Kansallislaulu | ”La Parisienne” |
Edeltäjä | Bourbon-restauraatio |
Seuraaja | Ranskan toinen tasavalta |
Infobox OK |
Ajan merkittäviä poliittisia johtajia olivat muun muassa kuningasta tukenut François Guizot ja kuninkaan vallan rajoittamista kannattanut Adolphe Thiers. Varsinkin 1830-luku oli poliittisesti levotonta, ja heinäkuun monarkiaa uhkasivat sekä Bourbonien valtaanpaluuta kannattaneet legitimistit että tasavaltalaiset.[2]
Heinäkuun monarkia alkoi mittavan kansansuosiosion tukemana. Hallinto ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan siihen kohdistuneisiin odotuksiin. Moni hallitus kulki kriisistä toiseen, eikä aikaa pitkäjännitteiselle työlle löytynyt. Uudistaminen unohdettiin ja keskittytiin ylläpitämään poliittista vakautta. Samaan aikaan Ranska kävi läpi mittavaa poliittista, taloudellista ja demografista muutosta. Heinäkuun monarkiaa seurasi vuoden 1848 vallankumouksen myötä Ranskan toinen tasavalta.[3]