Genetit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Genetit (Genetta) on sivettikissojen alaheimoon kuuluva petoeläinten suku, johon kuuluu kymmenkunta lajia.[1] Ne muistuttavat ulkonäöltään ja liikkeiltään kissoja, vaikka ovat niille varsin etäistä sukua. Useimmilla geneteillä on pilkullinen turkki, pitkä raidallinen häntä, pieni pää ja isot korvat. Ne ovat notkeita ja ketteriä, ja ainoina sivettieläiminä kykenevät seisomaan kahdella jalalla. Genetti elää myös Euroopan puolella, muut genettilajit pelkästään Afrikassa.
Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Katso myös ...
Genetit | |
---|---|
Genetti (Genetta genetta) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Feliformia |
Heimo: | Sivettieläimet Viverridae |
Alaheimo: | Sivettikissat Viverrinae |
Suku: |
Genetit Genetta G. Cuvier, 1816 |
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Sulje
Genettien sukuun kuuluu nykykäsityksen mukaan 14 lajia:[2][3]
- Abessiniangenetti (Genetta abyssinica)
- Angolangenetti (Genetta angolensis)
- Genetti (Genetta genetta)
- Johnstoningenetti (Genetta johnstoni)
- Metsägenetti (Genetta maculata)
- Vesigenetti (Genetta piscivora)
- Pienitäplägenetti (Genetta servalina)
- Villieringenetti (Genetta thierryi)
- Tiikerigenetti (Genetta tigrina)
- Viktoriangenetti (Genetta victoriae)
- Genetta bourloni
- Genetta cristata
- Genetta pardina
- Genetta poensis