Fäärin kieli
germaanisten kielten ryhmään kuuluva indoeurooppalainen kieli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit. Se on pienimpiä nykyisistä germaanisista kielistä, ja sen lähin sukulainen on islanti. Fäärin katsotaan olevan uhanalainen.[2]
Fääri | |
---|---|
Fäärin kielen puhuma-alue |
|
Oma nimi | føroyskt |
Tiedot | |
Alue | Färsaaret |
Virallinen kieli | Färsaaret |
Puhujia | 66 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Málráðið[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet skandinaaviset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | fo |
ISO 639-2 | foe |
ISO 639-3 | fao |
Infobox OK |
Färsaarten noin 45 000 fäärin puhujan lisäksi kielellä on noin 21 000 puhujaa Tanskassa, joten yhteensä fäärin puhujia on noin 66 000.[3]
Yhdessä islannin kanssa fäärillä on eniten yhteistä muinaisnorjan kanssa. Färsaarten virallinen kieli on ollut tanska suurimman osan sen historiasta, minkä johdosta fäärin kielessä on paljon toisistaan erottuvia murteita. Fääriä alettiin kirjoittaa ensimmäisen kerran 1770-luvun alussa. Ensimmäinen fäärin kielen kielioppi julkaistiin vuonna 1811.[4] Vuodesta 1937 lähtien sitä on käytetty kouluissa ja kirkoissa vuodesta 1938 lähtien.[5]