Ferdinand VII
Espanjan kuningas / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ferdinand VII (esp. Fernando); (14. lokakuuta 1784 El Escorial, Espanja – 29. syyskuuta 1833 Madrid, Espanjalähde?) oli Espanjan kuningas vuosina 1813–1833 ja lyhyen aikaa vuonna 1808.
Ferdinand VII | |
---|---|
Espanjan kuningas | |
Valtakausi | 19. maaliskuuta 1808 – 6. toukokuuta 1808 |
Edeltäjä | Kaarle IV |
Seuraaja | Joosef I |
Valtakausi | 11. joulukuuta 1813 – 29. syyskuuta 1833 |
Edeltäjä | Joosef I |
Seuraaja | Isabella II |
Syntynyt |
14. lokakuuta 1784 San Lorenzo de El Escorial, Espanja |
Kuollut |
29. syyskuuta 1833 Madrid, Espanja |
Puoliso |
María Antonia de Nápoles Maria Isabella de Bragança María Josefa Amalia de Sajonia María Cristina de Borbón-Dos Sicilias |
Lapset |
Isabella II Luisa Fernanda de Borbón |
Koko nimi | Fernando Francisco de Paula Domingo Vincente Ferrer Antonio José Joaquín Pascual Diego Juan Nepomuceno Januario Francisco Javier Rafael Miguel Gabriel Calisto Cayetano Fausto Luis Raimundo Gregorio Lorenzo Jerónimo |
Suku | Bourbon |
Isä | Kaarle IV |
Äiti | Maria Luisa |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Nimikirjoitus |
Ranska ja Espanja olivat 1700-luvun lopussa liittolaisia. Espanjan pääministeri Manuel de Godoy solmi Ranskan kanssa yhteistyösopimuksia ja sotilasliiton 1801. Fontainebleaun sopimuksen mukaan 1807 maiden oli tarkoitus hyökätä yhdessä Portugaliin. Ranskalaisjoukot kulkivat sopimuksen mukaisesti Espanjan läpi. Godoyn politiikka synnytti kuitenkin vastustusta Espanjan hovissa, ja Ferdinand teki maaliskuussa 1808 palatsivallankaappauksen isäänsä Kaarle IV:tä vastaan. Ranska juonitteli kuitenkin asian omaksi edukseen: ensiksi Ferdinand pakotettiin luopumaan kruunusta, ja toiseksi Kaarle pakotettiin luovuttamaan kruununsa Napoleonille. Kuninkaaksi tuli 6. kesäkuuta 1808 Napoleonin veli Joseph Bonaparte (Joosef I).[1]