Djermat
länsiafrikkalainen kansa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Djermat (myös zarmat, zermat) ovat songhaiden sukukansa Länsi-Afrikassa[1]. He asuvat etupäässä Djibon, Arbindan ja Dorin seuduilla Burkina Fasossa sekä Nigerjoen varrella ja Dosson seudulla Nigerissä. Pienempiä ryhmiä on luoteis-Nigeriassa, Beninin ja Ghanan pohjoisosissa sekä Norsunluurannikolla.[2] Kansan kokonaismääräksi arvioidaan 3,5 miljoonaa[3].
Djerman kieli kuuluu nilosaharalaisiin songhaikieliin[4]. Kansan pääelinkeino on maanviljely ja tärkein viljelykasvi hirssi. Lisäksi harjoitetaan vähäisessä määrin karjanhoitoa sekä käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Djermojen uskonto on synkretistinen sekoitus islamia ja animismia.[5] Ranskan siirtomaavallan ajasta lähtien heillä ollut johtava asema Nigerin politiikassa ja hallinnossa[6][7].