Crassigyrinus
From Wikipedia, the free encyclopedia
Crassigyrinus on sukupuuttoon kuollut sammakkoeläinten suku, johon kuului yksi laji, Crassigyrinus scoticus. Se eli täysin vedessä, sillä sen pienet raajaat tekivät maalla liikkumisesta mahdotonta.[1][2] Crassigyrinus uiskenteli kiemurtelevin liikkein Pohjois-Euroopan rehevissä lammissa, napsien suuhunsa kaloja ja pienempiä sammakkoeläimiä.[2] Se oli suuri ja vahva peto, ja kasvoi jopa 2 metriä pitkäksi.[2] Sen suuressa suussa oli kaksi riviä teräviä hampaita.[1] Crassigyrinus saattoi suurten silmiensä ansiosta saalistamaan myös sameissa vesissä sekä öisin.[1][2]
Crassigyrinus | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia/sensu lato |
Lahko: | †Ichthyostegalia |
Suku: |
†Crassigyrinus Watson, 1929 |
Laji: | scoticus |
Kaksiosainen nimi | |
† Crassigyrinus scoticus |
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Crassigyrunuksen fossiilit tulevat muutamalta alueelta Skotlannista. Lisäksi samankaltaisesta eläimestä tulevia fossiileja on löydetty Greeristä, Etelä-Carolinasta.[3]
Crassigyrinuksen kallo tunnetaan kolmesta kokonaisesta sekä useista epätäydellisistä yksilöistä, mutta eläimen tarkka luokittelu on epäselvä. Leuan luissa on kiinnekohdat vahvoille lihaksille ja suulaki oli hyvin samanlainen kuin keuhkokaloilla, mutta kantaa suvulle ominaisia suuria hampaita.[2]