Bhutanin talous
From Wikipedia, the free encyclopedia
Bhutanin talous on yksi maailman pienimmistä ja vähiten kehittyneistä. Maan talous perustuu maa- ja metsätalouteen, jotka ovat maan väestöstä yli 60 prosentin pääelinkeino. Maatalous koostuu suurimmaksi osaksi maanviljelystä ja karjataloudesta. Maan maastonmuotoja hallitsee vuoristo, ja tieverkoston ja muun infrastruktuurin rakentamisen on siten hankalaa ja kallista. Maan talous on tiiviisti kytköksissä Intiaan kauppa- ja rahapolitiikan ja Intian myöntämän rahoitusavun ansiosta.[2]
Bhutanin talous | |
---|---|
Viljelyksiä Punakhan laaksossa. |
|
Valuutta | Bhutanin ngultrum |
Jäsenyydet | SAFTA |
Tilastot | |
BKT | 6,5 mrd USD (2016)[1] |
- per asukas | 8 200 (2016)[1] |
- kasvu | 6,2% (2016)[1] |
- toimialoittain | maatalous 16,4%, teollisuus 42,2% palvelut 41,4% (2010)[1] |
Inflaatio | 3,9% (2016)[1] |
Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
13,3% (2012)[1] |
Gini-kerroin | 38,8 (2012)[1] |
Työvoima | 353 000 (2016) |
- toimialoittain | maatalous 58%, teollisuus 20% palvelut 22% (2015)[1] |
Työttömyys | 3,2% (2016)[1] |
Merkittävimmät teollisuusalat |
sementti, puutuotteet, jalostetut hedelmät, alkoholijuomat, kalsiumkarbidit, turismi |
Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
Vienti | 495,3 milj. USD (2016)[1] |
Vientituotteet | sähkö, ferrosilikaatti, sementti, kardemumma, kalsiumkarbidi, terästangot, dolomiitti, kipsi |
Merkittävimmät vientimaat |
Intia 95,7% |
Tuonti | 1.033 mrd USD (2016)[1] |
Tuontituotteet | polttoaineet, voiteluaineet, lentokoneet, koneet ja niiden osat, riisi, moottoriajoneuvot[1] |
Merkittävimmät tuontimaat |
Intia 91,1 % |
Julkinen talous | |
Julkinen velka | 106,8% BKT:sta (2016)[1] |
Budjetin tulot | 650,9 milj USD (2016)[1] |
Budjetin menot | 713,7 milj USD (2016)[1] |
Alijäämä | -3% bkt:sta (2016)[1] |
Infobox OK |
Maan teollisuus on teknisesti kehittymätöntä, ja suuri osa tuotannosta tulee kotiteollisuudesta. Useimmat kehityshankkeet, kuten tieverkoston parantaminen, perustuvat intialaiseen siirtotyövoimaan. Kansainväliset kehitysorganisaatiot tukevat Bhutanin koulutus-, sosiaali- ja ympäristöohjelmia. Jokaisessa ohjelmassa otetaan huomioon maan hallituksen halu suojella maan ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Maan hallitus on kasvattanut maan turismia varovaisesti, ja maa suosii varakkaimpien turistien matkoja Bhutaniin. Ulkomaisia investointeja haittaavat yksityiskohtaiset valvontatoimet ja epävarma politiikka. Maan talouskasvuun vaikutti voimakkaasti vesivoiman vienti Intiaan, joka alkoi vuonna 2007.[2] Maan talous on yksi maailman pienimmistä, mutta vesivoiman viennin myötä yksi nopeimmin kasvavista.[3][4]