Benjamin Harrison
yhdysvaltalainen poliitikko / From Wikipedia, the free encyclopedia
Benjamin Harrison (20. elokuuta 1833 – 13. maaliskuuta 1901) oli Yhdysvaltain presidentti vuosina 1889–1893. Hän oli Yhdysvaltain 23. presidentti.[2]
Benjamin Harrison | |
---|---|
Yhdysvaltain 23. presidentti | |
Varapresidentti | Levi P. Morton[1] |
Edeltäjä | Grover Cleveland[1] |
Seuraaja | Grover Cleveland[1] |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. elokuuta 1833[1] North Bend, Ohio[1] |
Kuollut | 13. maaliskuuta 1901 (67 vuotta)[1] Indianapolis, Indiana[1] |
Ammatti | asianajaja, sotilas[1] |
Puoliso |
(1) Caroline Scott Harrison[1] (2) Mary Scott Lord Dimmick[1] |
Tiedot | |
Puolue | republikaanit[1] |
Uskonto | presbyteeri[1] |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Ennen presidentiksi nousuaan Harrison palveli vapaaehtoisena Unionin armeijassa Yhdysvaltain sisällissodassa. Sisällissodan päättymisen jälkeen hän pyrki tuloksetta kahdesti Indianan kuvernööriksi, kunnes hänet vuonna 1881 valittiin Yhdysvaltain senaattiin. Senaatissa hän puolusti paikallisia asukkaita rautatieliikenteen laajentumista vastaan, vastusti kiinalaisten maahanmuuttoa rajoittanutta Chinese Exclusion Act -lakia sekä ajoi sotaveteraanien oikeuksia.[2]
Harrison nousi Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1888 valitsijamiesäänten turvin, vaikka sai vähemmän kansanääniä kuin vastaehdokkaansa Grover Cleveland. Presidenttinä hän tuli tunnetuksi erityisesti liittovaltion roolin vahvistamisesta Yhdysvaltain taloudessa sekä Yhdysvaltain kansainvälisen merkityksen korostamisesta.[2]