Barry Sharpless
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karl Barry Sharpless (s. 28. huhtikuuta 1941) on yhdysvaltalainen kemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2001 yhdessä William S. Knowlesin ja Ryōji Noyorin kanssa stereoselektiivistä hapetus-pelkistysreaktiota koskevista tutkimuksistaan osana kiraalisesti katalysoitujen reaktioiden tutkimustyötä[1]. Toisen kerran Sharpless jakoi Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2022 Carolyn Bertozzin ja Morten Meldalin kanssa klik-kemian kehittämisestä[2].
Pikafaktoja Henkilötiedot, Koulutus ja ura ...
Barry Sharpless | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. huhtikuuta 1941 (ikä 83) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Stanfordin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Eugene van Tamelen |
Instituutti |
MIT Stanfordin yliopisto |
Tutkimusalue | Kemia |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (2001, 2022) |
Aiheesta muualla | |
www.scripps.edu/chem/sharpless/cv.html | |
Infobox OK |
Sulje
Sharpless väitteli Stanfordin yliopistossa vuonna 1968. Hän toimi professorina MIT:ssä vuodesta 1970 kahdenkymmenen vuoden ajan ja sen jälkeen kalifornialaisessa Scripps Research Institutessa.[3]