Barin emiraatti
historiallinen muslimivaltio Etelä-Italiassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Barin emiraatti (847–871) oli lyhytikäinen, puoliksi itsenäinen muslimivaltio Etelä-Italiassa keskuksenaan Barin kaupunki Apuliassa. Valloittajat tulivat Tunisiassa sijainneesta aghlabidien emiraatista, joka oli perustettu vuonna 800. Pohjois-Afrikasta tulleet berberit ja mustat afrikkalaiset nousivat aluksi maihin Tarantossa 840 ja kaappasivat myöhemmin toisen tärkeän satamakaupungin Barin sekä Amantean. Sisämaahan tekemillään ryöstöretkillä he valtasivat myös Materan ja Orian ja laajensivat näin alueitaan. [1] Barin emiraatti jäi muslimien suurimmaksi valtauksekseen niemimaalla. Alueet olivat kuuluneet Beneventon prinsipaatille, mutta myös Bysantilla oli niihin vaatimuksia.
Etelä-Italiaan oli muodostunut tilkkutäkkimäisiä ruhtinaskuntia sen jälkeen, kun Bysantti oli vetäytynyt sieltä. Aghlabidit tekivät ryöstöretkiä Sisiliaan, jonka he vuosina 827–903 valloittivat kokonaan Bysantilta. Tämä saraseeneiksi kutsuttu väestö sulautui osaksi alueen pikkuvaltioiden valtapeliä ja palveli myös Beneventon prinssin palkkasotilaina.[2] Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ludvig II (Italian kuninkaana 844–875) piti alueita ominaan ja yritti useita kertoja ajaa saraseenit tiehensä. Tavoite onnistui vasta vuonna 871.[3]