Aškenasijuutalaiset
Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset / From Wikipedia, the free encyclopedia
Aškenasijuutalaiset (hepr. אשכנזים, aškenazim) ovat yksi juutalaisten diasporaryhmistä.[3] Aškenasiyhteisö sai alkunsa keskiajalla juutalaisten asetuttua Välimeren alueelta Länsi- ja Keski-Eurooppaan, mistä osa heistä muutti Itä-Eurooppaan. 1900-luvulla aškenasien suurimmiksi asutuskeskittymiksi muodostuivat Yhdysvallat ja Israel.
Aškenasijuutalaiset | |
---|---|
Aškenasijuutalaisten asuinalue vuonna 1881, tihein asutus tummanharmaalla ja punaisella. |
|
Väkiluku | 12 miljoonaa[1] |
Asuinalueet |
Yhdysvallat: 6 miljoonaa[1] Israel: 3–4 miljoonaa[2] |
Kielet | heprea, jiddiš, englanti, venäjä |
Uskonnot | juutalaisuus |
Infobox OK |
Aškenasijuutalaisten historiaa ovat leimanneet useat vainot, muutot ja asuminen omilla alueilla, kaupunkighetoissa ja shtetl-kylissä eristäytyneenä yhteisönä. He erottuivat muista sosiaalisesti, etnisesti ja uskonnollisesti; he esimerkiksi puhuivat omaa kieltään, saksaan pohjautuvaa seemiläisvaikutteista jiddišiä. Toisaalta aškenasien historiaan kuului myös rauhanomaistakin kanssakäymistä Euroopan ei-juutalaisen väestön kanssa, jolta he omaksuivat jonkin verran kulttuurisia vaikutteita. Aatelisto toisinaan hyödynsi heidän ammattitaitoaan ja väliinputoajan asemaansa, joskus myöntäen vaihdossa etuja, joskus pakottaenkin. 1800- ja 1900-lukujen aikana aškenasit saivat täydet kansalaisoikeudet, ja sittemmin he ovat sopeutuneet asuinmaidensa yhteiskuntiin ja osallistuneet niiden tiede- ja kulttuurielämään.
Aškenasien osuuden maailman juutalaisista on arvioitu olevan nykyään noin 80 prosenttia.[3] Heidän ja muiden juutalaisten väliset erot ovat vähentyneet, ja he elävät esimerkiksi sefardijuutalaisten kanssa nykyisin samoilla alueilla.