Andrew Jackson
Yhdysvaltain 7. presidentti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Andrew Jackson (15. maaliskuuta 1767 Waxhaws, Etelä- tai Pohjois-Carolina[1][2] – 8. kesäkuuta 1845 Nashville, Tennessee) oli Yhdysvaltain seitsemäs presidentti vuosina 1829–1837. Puoluekannaltaan hän oli demokraatti.
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltain presidenttiä. Näyttelijä Andrew Jacksonista on eri artikkeli.
Pikafaktoja Yhdysvaltain 7. presidentti, Henkilötiedot ...
Andrew Jackson | |
---|---|
Yhdysvaltain 7. presidentti | |
Varapresidentti |
John C. Calhoun (1829–1832), Martin Van Buren (1833 – 1837) |
Edeltäjä | John Quincy Adams[1] |
Seuraaja | Martin Van Buren[1] |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. maaliskuuta 1767[1] Waxhaws, Etelä-/Pohjois-Carolina, Brittiläinen Amerikka[2][1] |
Kuollut | 8. kesäkuuta 1845 (78 vuotta)[1] Nashville, Tennessee, Yhdysvallat[1] |
Ammatti | lakimies[1] |
Puoliso |
Rachel Donelson Robards Jackson[1] |
Tiedot | |
Puolue |
demokraattis-republikaanipuolue Demokraatit |
Uskonto | presbyteeri[1] |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Sulje
Andrew Jackson johti joukkoja vuoden 1812 sodassa, creek-sodassa sekä ensimmäisessä seminolisodassa ja hänet tunnettiin laajalti sotasankarina. Hän hyödynsi mainettaan presidentinvaalikampanjoissaan. Presidenttinä Jackson käytti yksinvaltiasmaista hallitsija-asemaa, josta hän saikin liikanimen Kuningas Andrew I. Jacksonin merkittävimpiä ratkaisuja presidenttinä oli Etelä-Carolinassa syntyneen konfliktin ratkaiseminen sekä Yhdysvaltain kansallisen pankin elvyttämisen estäminen.[3]