Alvejuurikasvit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Alvejuurikasvit (Dryopteridaceae) on saniaisheimo, jossa on 40–50 sukua ja noin 1 700 lajia. Niiden levinneisyysalueena on miltei koko maailma, mutta runsaslajisimpina niitä esiintyy lauhkeilla vyöhykkeillä, viileän ilmaston alueilla ja etelämpänä heimon lajit kasvavat trooppisten alueiden vuoristoissa.[1][2] Alvejuuret ovat komeita, yleensä kookkaita ja liuskalehtisiä.[3] Suomessa lajeja on kuusi. Alvejuurikasvien juurakoista on valmistettu heisimatolääkettä ja ne tunnetaan antibakteerisista ominaisuuksistaan.[3][1][2]
Alvejuurikasvit | |
---|---|
Metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
Luokka: | Polypodiopsida |
Lahko: | Polypodiales |
Heimo: |
Alvejuurikasvit Dryopteridaceae Herter (1949) |
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Valtaosa lajeista ovat maanpinnalla kasvavia tai kasvavat kivien päällä, kuitenkin Polybotrya (noin 35 lajia) ja muutama muu suku juurtuvat maahan, mutta ovat mukautuneet kiipeämään puihin. Lehtien morfologia on erittäin kirjavaa, mutta yleisemmin niiden itiöpesäkkeet ovat pyöreitä ja niitä peittää kalvomainen suomu tai kate (indisium). Niiden itiöt ovat enimmäkseen pavun siementen muotoisia (symmetrisiä).
Jotkin suvut sisältävät kasveja, joita kasvatetaan puutarhoissa, kuten mahoniasaniaiset (Cyrtomium, niinkin monta kuin 20 lajia; sirppimahoniasaniainen eli mahoniasaniainen Cyrtomium falcatum) ja härkylät (Polystichum, 160–200 lajia).[2]