Vitès limyè
From Wikipedia, the free encyclopedia
Vitès limyè a nan vakyòm, anjeneral ki endike c, se yon konstan fizik nan Linivè ki se fondamantal nan plizyè domèn fizik.
Etid la nan limyè ak vitès li yo dat tounen nan Antikite. Gen kèk filozòf ak syantis, ki baze sou agiman teyorik oswa obsèvasyon, ki fè konnen vitès li se enfini, pandan ke lòt moun di ke li pa. Ole Rømer te demontre an 1676 ke li te fini. Lè sa a, syantis yo travay pou detèmine valè li pa plizyè mwayen, ak presizyon amelyore pandan ane yo. Depi nan fen 19e syèk la, yo te konnen ke li te vo apeprè 300,000 km/s; an 1975, rezilta serye ki pi egzak la se 299 792 458 ± 1 m/s. An 1983, yon akò entènasyonal te redefini mèt la konsa ke vitès limyè a se egzakteman 299 792 458 m/s.
Nan lavi chak jou, limyè (ak Se poutèt sa vag elektwomayetik) sanble deplase enstantane, men sou distans ki long oswa nan enstriman mezi trè presi, efè pèmèt nou dedwi ke vitès li se fini. Nan materyèl transparan ak kondiktè elektrik, onn elektwomayetik vwayaje pi dousman pase c. Vitès sèten fenomèn vag ak sèten objè selès yo ka pi gran pase c. Vitès ekspansyon Linivè a depase c deyò sèten limit jewometrik.
Malgre ke vitès sa a pi souvan asosye ak limyè, li se tou nenpòt patikil san mas ak nenpòt twoub nan yon jaden ki sitiye nan yon vakyòm, ki gen ladan onn gravitasyonèl ak onn elektwomayetik (ki limyè vizib konstitye sèlman yon ti pati). Patikil ki gen mas rès ka apwoche c, men yo pa ka rive jwenn li, kèlkeswa ankadreman inèrsyèl kote yo mezire vitès yo.