Venäjän–Turkin sota (1768–1774)
sota Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä 1768–1774 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän–Turkin sota (1768–1774) johtui Venäjän keisarinna Katariina Suuren halusta saada Venäjälle satamia Mustaltamereltä ja vapauttaa Balkanin kansat Turkin vallan alaisuudesta. Pidettiin myös tärkeänä, että Mustaltamereltä olisi vapaa pääsy Bosporinsalmen läpi Välimerelle.[1]
Venäjän-Turkin sota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tšesmen meritaistelu. Jakob Philipp Hackertin maalaus. Eremitaasin museo. | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Venäjän keisarikunta
Kreikkalaiset kapinalliset |
|||||||||
Komentajat | |||||||||
Katariina Suuri |
Mustafa III | ||||||||
Vahvuudet | |||||||||
Alle 200 000 |
120 000 |
Sotaa edelsi vuonna 1735 syttynyt Puolan perimyssota, jossa Venäjä oli samalla puolella Itävallan kanssa. Itävalta kuitenkin irrottautui sodasta vuonna 1737. Samanaikaisesti Ruotsissa nousi valtaan sotaisa hattupuolue, joka alkoi harjoittaa Venäjän-vastaista politiikkaa. Venäjän oli solmittava Belgradin rauha 1739 epäedullisin ehdoin, eikä sodassa valloitettuja alueita saatu sen haltuun. Balkanin ortodoksinen väestö oli kuitenkin jo herännyt huomaamaan venäläiset uskonveljikseen.[1]