Tšingis-kaani
mongolien suurkaani / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tšingis-kaani (mong. Чингис хаан, Tšingis haan, alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa. Hän oli ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani, ja häntä pidetään Mongolian valtion isänä.
Tšingis-kaani | |
---|---|
Temüdzin eli Tšingis-kaani. Muotokuva albumista Yuanin keisareita (Yuandjai di banshenxiang), Taipein kansallinen palatsimuseo. | |
Mongolien suurkaani | |
Valtakausi | Kevät 1206 – 18. elokuuta 1227 |
Seuraaja |
Tolui (sijaishallitsija) Ögödei |
Syntynyt |
1162 tai 1167 Khentiin vuoristo, Mongolia |
Kuollut |
18. elokuuta 1227 (n. 60 tai 65 vuotta) Yinchuan |
Puoliso |
Börte Külan Jesügen Jesülün Ibaqa Möge |
Lapset |
Jotši Tšagatai Ögödei tytär Alakai Beki (n. 1191–1230 jälkeen) Tolui |
Suku | Borjigin |
Isä | Jesügei |
Äiti | Hoelün |
Uskonto | tengrismi |
Nuorena kovia kokenut Temüdžin sai heimosotien tuloksena yhdistettyä hajanaiset mongoliheimot. Hänet julistettiin vuonna 1206 Tšingis-kaaniksi, kaikkia mongoleita hallitsevaksi suurkaaniksi. Otettuaan ensin Mongoliassa käyttöön kirjoitusjärjestelmän ja laadittuaan lain Tšingis aloitti laajat sotaretket, joilla hän sai käsiinsä suuria osia Euraasiasta. Näihin kuuluivat hyökkäykset Läntiseen Xiaan, Jin-valtioon, Karakitain valtakuntaan, Kovaresmiaan ja Afganistaniin. Lisäksi Tšingisin kenraalit kävivät sotajoukkoineen taistelemassa aina Mustanmeren rannikoilla asti.
Ennen kuolemaansa vuonna 1227 Tšingis-kaani nimesi seuraajakseen poikansa Ögedein ja pilkkoi valloituksensa kaanikunniksi neljälle pojalleen.