Norrmalmin uudelleenjärjestely
From Wikipedia, the free encyclopedia
Norrmalmin uudelleenjärjestely (ruots. Norrmalmsreglering, myös Cityn saneeraus (ruots. Citysanering) oli suurisuuntainen hanke, jonka yhteydessä Tukholman Norrmalmin eteläosa, muun muassa Klaran alue rakennettiin kaupunginvaltuuston vuonna 1945 hyväksymän asemakaavan mukaisesti suurelta osin uudestaan. Hanke toteutettiin vähitellen 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Alueen vanha rakennuskanta purettiin lähes kokonaisuudessaan, ja tilalle rakennettiin nykyinen Tukholman city, ja samalla rakennettiin alueella sijaitsevat Tukholman metron asemat.
Norrmalmin uudisrakentaminen oli Ruotsin historian huomattavin kaupunkisaneeraushanke[1], ja siihen osallistui suuri osa Ruotsin arkkitehdeista. Nedre Norrmalmin perusteellista muutosta on Ruotsissa ja muualla maailmassa paljon sekä arvosteltu että ihailtu, ja sitä pidetään yhtenä suurimmista, perusteellisimmista ja johdonmukaisista kaupunkiuudistuksista, jotka Euroopassa on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen, mukaan luettuina sellaisetkin kaupungit, jotka olivat sodassa suurelta osin tuhoutuneet (toisin kuin sodalta välttynyt Tukholma).[2][3][4][5] Norrmalmin uudisrakentaminen sai muun muassa Kansainvälisen arkkitehtiliiton ensimmäisen Patrick Abercrombien palkinnon vuonna 1961.[6] Högtorgcity oli myös suoranaisena esikuvana monille myöhemmille rakennushankkeille Euroopassa, varsinkin Varsovassa ja Hampurissa.[7]
Monet Norrmalmin uudelleenjärjestelyn yhteydessä rakennetut talot on nykyisin suojeltu rakennushistoriallisina muistomerkkeinä.