Milada Horáková
From Wikipedia, the free encyclopedia
Milada Horáková (o.s. Králová, 25. joulukuuta 1901 – 27. kesäkuuta 1950[1]) oli tšekkoslovakialainen poliitikko ja toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen jäsen[1]. Hän joutui oikeusmurhan kohteeksi, kun Tšekkoslovakian kommunistinen puolue syytti häntä tekaistuin perustein salajuonesta ja maanpetoksesta.[2] Länsimaissa monet huomattavat henkilöt kuten Albert Einstein, Vincent Auriol ja Winston Churchill vetosivat hänen puolestaan, jotta häntä ei teloitettaisi.
Milada Horáková | |
---|---|
Milada Kralová | |
Milada Horáková |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. joulukuuta 1901 Praha, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 27. kesäkuuta 1950 (48 vuotta) Praha, Tšekkoslovakia |
Kansalaisuus | Tšekkoslovakia |
Ammatti | Juristi, poliitikko |
Poliitikko | |
Puolue | Tšekkoslovakian kansallissosialistinen puolue |
Koulutus | oikeustieteellinen |
Tutkinnot | Kaarlen yliopisto |
Puoliso | Bohuslav Horákov |
Lapset | Jana Horáková |
Aiheesta muualla | |
www.miladahorakova.cz | |
Infobox OK |
Horáková hirtettiin Pankrácin vankilassa Prahassa.[3][4] Hänen maallisia jäännöksiään ei ole löydetty.[3]
Hänen tuomionsa kumottiin vuonna 1968, Prahan kevään aikana, ja 1990-luvulla samettivallankumouksen jälkeen hänet rehabilitoitiin täysin[1]. Hänelle on myös myönnetty postuumisti Tomáš Garrigue Masarykin ritarikunnan 1. luokan kunniamerkki[1] ja Valkoisen kaksoisristin ritarikunnan 1. luokan risti.[5]