Metsäsuomalaiset
Ruotsissa ja Norjassa asuneita suomalaisia siirtolaisia / From Wikipedia, the free encyclopedia
Metsäsuomalaiset (ruots. skogsfinnar, svedjefinnar, suom. kaskisuomalaiset) olivat Keski-Ruotsista Keski-Norjaan ulottuvalla metsäisellä alueella asunutta suomenkielistä väestöä.
Metsäsuomalaiset | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Metsäsuomalaisten vuonna 2022 käyttöön ottama lippu. |
|||||||
Tunnettuja metsäsuomalaisista polveutuvia henkilöitä. | |||||||
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
Uskonnot | luterilainen kristinusko | ||||||
Sukulaiskansat |
Muut ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset, erityisesti savolaiset ja hämäläiset; muut itämerensuomalaiset kansat |
||||||
Infobox OK |
Suomalaisasutus sai alkunsa, kun Savon ja Pohjois-Hämeen kaskiviljelijöitä alkoi muuttaa 1580-luvulta alkaen Pohjanlahden länsipuolelle osaksi sodista johtuen ja osaksi sen vuoksi, että Ruotsi houkutteli kaskenpolttotaitoisia suomalaisia Keski-Ruotsin laajoihin asuttamattomiin metsiin muun muassa seitsemän vuoden verovapaudella[2].
Uudisasukkaat levittäytyivät aikojen saatossa laajalle alueelle Etelä-Ruotsin Tivedenistä aina Ruotsin Lappiin, ja idässä Pohjanlahden länsirannikolta Gästriklandista Norjan Telemarkiin asti.[3] Alueen kyliä kutsutaan yhä suomalaiskyliksi ja niiden metsiä suomalaismetsiksi ja alueella on yhä jäljellä metsäsuomalaisten rakennuksia ja paikannimiä, jotka muistuttavat suomen kielestä.
Viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen kuoli 1970-luvulla, mutta metsäsuomalainen kulttuuri on alkanut elää sittemmin uutta nousukautta[4]. Jopa 1,7 miljoonalla Ruotsin asukkaalla ja 500 000 Norjan asukkaalla on metsäsuomalaisia sukujuuria[5]. Vuodesta 2023 vietetty metsäsuomalaisten päivä on 21. kesäkuuta[6].