Malin kuningaskunta
länsiafrikkalainen valtakunta noin 1235–1670 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Malin kuningaskunta (bambaraksi Manden Kurufa) perustettiin 1200-luvun alussa ja 1300-luvun puolivälissä se oli suurvalta, jonka alue poikkesi huomattavasti nykyisen Malin valtion rajoista. Mandinkat polveutuvat Malin kuningaskunnan asukkaista. Maasta tuli kuuluisa Välimerenkin alueella erityisesti Timbuktun ja Walatan kaupunkien kautta Saharan yli käydyn kaupan ansiosta. Kuuluisa marokkolainen tutkimusmatkailija ibn Battuta kävi Malin kuningaskunnassa vuosina 1352 ja 1353, ja hänen matkakertomuksensa ovat tärkeä tietolähde kuningaskunnan asioista.
Malin kuningaskunta Manden Kurufa (bambaraksi) |
|||
---|---|---|---|
1235–1670 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | kuningaskunta | ||
Mansa |
Ensimmäinen: Sundiata |
||
Pääkaupunki | Niani | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä |
1250: 100 000 km² 1500: 400 000 km² |
||
Uskonnot | islam | ||
Kielet | mandinka | ||
Valuutta | kulta | ||
Edeltäjä | Ghanan kuningaskunta | ||
Seuraajat |
Denanke Kaabu Songhain kuningaskunta |
||
Infobox OK |
Mansa Kankan Musa I:n hallituskaudella 1312–1337 puolet maailman kullantuotannosta oli Malin alueella. Musa oli vakaumuksellinen muslimi ja hänen aikanaan islamilainen oppineisuus kukoisti. Timbuktun yliopisto kehittyi mahtavimmilleen, ja sinne virtasi opiskelijoita muista islamilaisista valtioista. Musa teki pyhiinvaelluksen Mekkaan 1324, ja ajan perinteen mukaisesti jakoi matkallaan kultalahjoituksia. Musan lahjoitukset olivat niin suuria että valtiontalous häiriintyi, mutta vastaavasti tieto retkestä ja sillä jaetusta kullasta toi Timbuktun maailmankartoille niin islamilaisessa kuin kristityssäkin maailmassa.
Malin suurvalta jakaantui pian Malin ja Songhain valtakunniksi. Malin suurvalta hajosi lopullisesti 1500-luvun lopussa.