Läntisen aavikon taistelut
toisen maailmansodan Pohjois-Afrikan rintaman taistelu / From Wikipedia, the free encyclopedia
Läntisen aavikon taistelut (tunnetaan myös nimellä aavikkosota) oli toisen maailmansodan Pohjois-Afrikan rintaman ensimmäinen vaihe. Taistelut alkoivat 11. kesäkuuta 1940 ja päättyivät 4. helmikuuta 1943. Taistelut käytiin Egyptin ja Libyan välisellä aavikolla.
Läntisen aavikon taistelut | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Pohjois-Afrikan rintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||||
Brittijalkaväki etenee el Alameinin taistelussa lokakuussa 1942 | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Liittoutuneet: |
|||||||||
Komentajat | |||||||||
Richard O’Connor |
Italo Balbo | ||||||||
|
Taistelut koostuivat toistuvista hyökkäyksistä ja vetäytymisistä aavikolla. Italia aloitti ensimmäisen hyökkäyksensä syyskuussa 1940 Libyasta Egyptiin, kunnes Brittiläisen Kansainyhteisön joukot aloittivat oman hyökkäyksensä joulukuussa Egyptistä Libyaan. Hyökkäys lähes tuhosi Egyptiin hyökänneen Italian 10. armeijan.
Saksa joutui lähettämään liittolaiselleen avuksi Erwin Rommelin johtaman Afrikan armeijakunnan estääkseen akselivaltojen tappion Pohjois-Afrikassa. Akselivallat teki tämän jälkeen vielä kaksi hyökkäystä yrittäessään murskata liittoutuneet ja vallata Pohjois-Afrikan. Kumpikin hyökkäys torjuttiin ja lyötiin vastahyökkäyksellä takaisin. Akselivaltojen joukot työnnettiin lopulta Tunisiaan, jolloin läntisen aavikon taistelut päättyivät marraskuussa 1942.
Taistelumenestys oli täysin riippuvainen täydennysten toimittamisesta alueelle sekä kuljettamisesta tarvitsijoille. Liittoutuneiden Maltalle sijoitettujen joukkojen aiheuttamat tappiot akselivaltojen Italiasta Pohjois-Afrikkaan matkanneille saattueille rajoittivat Rommelin joukkojen toimintaa estämällä tarvittavat polttoaine- ja täydennyskuljetukset.