Keltainen seinäpaperi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Keltainen seinäpaperi (engl. The Yellow Wallpaper) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Charlotte Perkins Gilmanin kirjoittama novelli, joka julkaistiin ensimmäisen kerran tammikuussa 1892 The New England Magazine- kirjallisuuslehdessä. Sitä pidetään tärkeänä amerikkalaisen feministisen kirjallisuuden varhaisteoksena, koska se kuvaa 1800-luvun asenteita naisten henkistä ja fyysistä terveyttä kohtaan[1]. Teosta on ylistetty erinomaisena kauhukirjallisuuden teoksena.
Keltainen seinäpaperi | |
---|---|
The Yellow Wallpaper | |
Keltainen seinäpaperi vuoden 1901 painos |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Charlotte Perkins Gilman |
Kieli | Englanti |
Genre | Kaunokirjallisuus, kauhukirjallisuus, kauhuromanttinen kirjallisuus |
Julkaistu | 1892 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infobox OK |
Tarina on kirjoitettu kokoelmana ensimmäisessä persoonassa kerrottuja päiväkirjamerkintöjä. Päiväkirjaa kirjoittaa nainen, jonka lääkärinä työskentelevä aviomies on vuokrannut kesäksi vanhan kartanon. Hoitomuotona vaimolleen aviomies kieltää häntä työskentelemästä tai kirjoittamasta sekä rohkaisee häntä syömään hyvin ja saamaan runsaasti raikasta ilmaa. Hoidon tavoitteena on, että päähenkilö voisi toipua “tilapäisestä hermostuneisuudesta – lievästä hysteerisestä taipumuksesta”, joka oli yleinen diagnoosi naisille teoksen julkaisuajankohtana[1]. Novellin edetessä lukija huomaa päiväkirjan kirjoittajan asteittaisen vajoamista hulluuteen, sillä hänellä ei ole parempaa tekemistä kuin tarkastella huoneensa kuoriutuvaa keltaista tapettia.