Kausaalinen päättely
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kausaalinen päättely tarkoittaa syy-seuraussuhteen eli vaikutuksen arviointia tiettyjen havaintojen ja oletusten perusteella.[1] Päättelyssä tapahtuvia systemaattisia virheitä kutsutaan usein harhoiksi.
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Nykyisessä muodossaan artikkelin teksti on oppikirjamainen. Wikipedian ei ole tarkoitus olla oppikirja. |
Syy-seuraussuhteella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan eroa kahden erilaisen hypoteettisen eli ns. kontrafaktuaalisen tilan etenemisen välillä. Esim. hoidolla sanotaan olevan vaikutus sairauteen, kun potilasväeston keskimääräinen sairauden kulku olisi erilainen hoidolla ja hoidotta, kaiken muun ollessa lähtötilanteessa samaa.
Kausaalinen väite ei koske havaintoja todellisesta maailmasta vaan kontrafaktuaaleja eli hypoteettisiä maailmoja – assosiaatioita havaitaan, mutta kausaliteetti päätellään. Vaikutuksia voidaan arvioida yksilötasolla vain äärimmäisen vahvoilla oletuksilla, ja tästä syystä vaikutuksella tarkoitetaan yleensä keskimääräistä vaikutusta jossakin joukossa. Vastakkaiset yksilövaikutukset voivat periaatteessa ilmetä puuttuvana keskivaikutuksena. Vaikutuksen suuruus riippuu usein erilaisten muovaajien (engl. effect modifier) ja yhteisvaikutusten saamista arvoista kussakin joukossa. Toisin sanoen, syyllä ei ole olemassa vain yhden suuruista vaikutusta, vaan eri suuruisia keskimääräisiä vaikutuksia erilaisissa tiloissa. Kausaalinen päättely on haastavaa, koska vain toinen vertailtavista kontrafaktuaaleista on mahdollista todellisesti havaita ja tämänkin hyödyntäminen päättelyssä vaatii vähintään konsistenssioletuksen. Toisin sanoen, maailmaa ei voida kelata taaksepäin tai kopioida nähdäkseen, mitä olisi tapahtunut, jos jotakin olisi tehty toisin.[1]