John Gould
englantilainen lintutieteilijä (1804–1881) / From Wikipedia, the free encyclopedia
John Gould (14. syyskuuta 1804 Lyme Regis, Dorset – 3. helmikuuta 1881 Lontoo) oli englantilainen lintutieteilijä.
John Gouldin isä oli puutarhuri, josta 1818 tuli Windsorin kuninkaallisten puutarhojen esimies (Royal Gardens of Windsor). Nuori Gould opetteli puutarhanhoitoa ja eläinten täyttämistä. Hän ei koskaan suorittanut oppiarvoa, vaan koulutti itsensä lintutieteilijäksi käytännön töissä ja harjoituksissa. Oppiarvon puuttumisesta huolimatta hänet äänestettiin Royal Societyn jäseneksi 1843. Vuonna 1824 hän muutti Lontooseen ammattimaiseksi eläinten täyttäjäksi ja hänen taitonsa veivät hänet Zoological Society of Londonin museon konservaattoriksi 1827.
Gouldin asema soi hänelle mahdollisuuden tutustua johtaviin englantilaisiin luonnontieteilijöihin ja hän myös usein ensimmäisenä pääsi tutkimaan museolle saatuja uusia lintukokoelmia. 1830 museo sai Himalajalta lintukokoelman, josta moni laji oli kuvailematta. Gould julkaisi kokoelman linnut kirjassa A Century of Birds from the Himalayas (1830–1832), jonka tekstin oli laatinut Nicholas Aylward Vigors ja kuvituksen litografiat Gouldin vaimo Elisabeth Coxen (1804–1841), jonka kanssa hän avioitui tammikuussa 1829. Gouldin perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi lasta. Seuraavien seitsemän vuoden aikana julkaistiin vielä neljä kirjaa, joiden teksti oli Gouldin itsensä laatima ja toimitus hänen kirjurinsa Edwin Princen käsialaa. Eräät maalauksista olivat osa Edward Learin teoksen Illustrations of the Family of Psittacidae (1832) kuvitusta, jotka Lear rahapulassa myi Gouldille.
John Gould piirsi itse kaikki kuvataulut mutta antoi värityksen, viimeistelyn ja litografioiden teon muiden tehtäväksi.