Jääkausi Alpeilla
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jääkausi Alpeilla tarkoittaa koko maapallolla sen eri osissa samanaikaisesti vaikuttaneiden jäätiköitymisvaiheiden kunakin ajanjaksona toteutuneita paikallisia ilmenemismuotoja erityisesti Alppien alueella. Jäätiköitymisvaiheet ovat saaneet nimensä vanhimmasta viimeisimpään alueen jokien mukaan: Günz, Mindel, Riss ja Würm.[1]
Jäätikkö peitti Alpit viime jääkaudella jättäen monia vuorenhuippuja jäättömiksi. Edellisillä pleistoseenin jääkausilla Alppien yllä oleva jäätikkö oli hieman laajempi, ja kolme Wurm-jääkautta vanhempaa moreeniketjua on tunnistettu.lähde? Viime jääkaudella Italiassa Pojoen laaksossa jää ylsi vuoristoista kohti alavampia alueita jopa 100 metrin korkeuteen merenpinnasta. Näin syntyi paikoitellen laajoja vuoristojen juurijäätiköitä. Monien nykyisten Sveitsin kaupunkien sijaintipaikat, mm. Zürich peittyivät jäähän, samoin Itävallan Innsbruck, Salzburg[2] ja Klagenfurt.
Alpeilta on jo varhain löydetty merkkejä siitä, että jäätiköt ovat aikaisemmin olleet nykyistä suurempia, muun muassa siirtolohkareita, jäätikön kallioon tekemiä uurteita ja U:n muotoisia laaksoja. Alpeilla on tutkittu jääkausia jo 1800-luvun alusta lähtien, mutta niistä kiistellään yhä. 1900-luvun alussa Penck ja Brückner jakoivat Alppien moreenilöydöt neljään ryhmään: Günz, Mindel, Riss ja Wurm. Myöhemmin on kiistelty muun muassa siitä, oliko Günz itsenäinen jääkausi ja milloin se oli.
Vaikka neljä suurta moreeniketjua ympäröi Alppeja, niiden ja niihin liittyvien kerrostumien ajoitukset ovat sen verran epämääräisiä, että esimerkiksi viimeistä edellisen Riss-jääkauden laajuudesta Alpeilla kiistellään. Perinteisesti Riss-jäätiköitymisen on uskottu olleen laaja Alpeilla, mutta joidenkuiden tutkijoiden mielestä jäätikön laajuus olisi silloin vastannut Veiksel-kauden varhaisten jäätiköiden laajuutta[3]. Muinaisissa siitepölyissä näkyy Alppien alueella varmuudella viisi suurta interglasiaalien erottamaa jääkautta[4].
Virtaava jää muovasi Alpeilla U:n muotoisia laaksoja ja järviä. Lumiraja lienee ollut 1 400–1 700 metrin korkeudessa eli suunnilleen 1 100–1 300 metriä nykyisen lumirajan alla.lähde? Pohjois-Alpeilla Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä jäätä valui lumirajan alle noin 600 metrin korkeuteen asti.
Jää peitti viime jääkaudella suuren osan Alpeista. Zürich, Bolzano, Rento, Insbruck ja Salzburg peittyivät jään alle. Esimerkiksi Italiassa Gardajärven, Comojärven, Maggiorejärven, Luganojärven, Lado d'Iseon ja Ivrean lähellä on moreeneja, jotka ovat jääkauden aikaisten vuorenjuurijäätiköiden synnyttämiä[5].