Ensimmäinen Tšetšenian sota
sota Venäjän ja Tšetšenian välillä 1994–1997 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ensimmäinen Tšetšenian sota käytiin Venäjän ja Tšetšenian välillä vuosina 1994–1997. Sota johtui siitä, että tšetšeenien itsenäisyyttä ajavat tahot julistivat maan itsenäiseksi Neuvostoliiton hajottua.
Ensimmäinen Tšetšenian sota | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Venäläinen Mil Mi-8 -helikopteri, jonka tšetšeenihävittäjät pudottivat Tšetšenian pääkaupungin Groznyn lähellä vuonna 1994. | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Pavel Gratšov |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
95 000 (helmikuussa 1995)[2] |
15 000 sotilasta, 15 000 miliisiä (venäläinen arvio) | ||||||
Tappiot | |||||||
yli 30 000 kuollutta ja kadonnutta sotilasta |
noin 15 000 kuollutta ja kadonnutta sotilasta, 40 000 siviiliä[3] |
Neuvostoliiton hajotessa kaikki neuvostotasavallat itsenäistyivät. Tšetšeeno-Ingušetia oli kuitenkin ollut ainoastaan autonominen osa Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa, eikä Venäjä suhtautunut suopeasti sen itsenäisyyspyrkimyksiin.[4] Kantaan vaikutti osaltaan mahdollisesti Tšetšenian halki kulkeva tärkeä öljyputki, joka yhdisti Azerbaidžanin öljykentät satamiin Mustallamerellä. Vuosituhannen vaihteessa Venäjä rakennutti uudet Tšetšenian kiertävät putkistot.[5]