Šarian historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Šarian historia tutkii islaminuskon pyhän lain, šarian, kehitystä keskiajalta nykypäiviin. Pyhä laki tunnetaan monissa uskonnoissa. Lakiuskonnoissa, kuten juutalaisuudessa ja islamissa, se on koko uskonnon ydinasia. Islaminuskossa pelastuminen eli pääsy Paratiisiin vaatii Jumalan lain tarkkaa noudattamista. Islamin käsitys Jumalan laista vakiintui 800-luvulla. Siinä katsottiin, että laki oli kokonaisuudessaan ja lopullisesti ilmoitettu Koraanissa ja profeetta Muhammedin antamassa esikuvassa (sunna). Opinkappale oli samanlainen kuin juutalaisuuden käsitys Jumalan laista, joka oli annettu Toorassa ja Mooseksen esikuvassa. Myös sisällön osalta šarialla on vastaavuuksia Mooseksen lain eli halakhan kanssa.
Klassiseen islamiin kuuluva šarian laintulkinta (fiqh) kehittyi 800-luvulla Lähi-idän supervaltiossa, abbasidikalifaatissa. Kalifaatti oli despoottinen yksinvalta, joka oli syntynyt, kun arabiheimot olivat kukistaneet Persian ja lisäksi vallanneet Bysantin hallitseman osan Lähi-itää. Väestön valtaosa kalifaatissa oli muita kuin muslimeja. Valtionuskonnoksi oli abbasidikalifien johdolla nostettu islam, jonka juuret olivat arabiheimojen uskonnossa. Muslimit uskovat islamin syntyneen nopeasti, vain yhden sukupolven aikana. Kriittiset historioitsijat arvelevat, että kehitykseen meni useita vuosisatoja.
Uskontona islamissa heijastui kalifien tarve koota yhteisen sotalipun alle kaikki keskenään kiistelevät arabiheimot. Toisaalta siinä heijastui paimentolaisheimojen suhteellinen riippumattomuus keskusvallasta. Näiden valtakeskusten välinen jännite tuli näkyviin šariainstituution kehityksessä. Šariatuomioistuimet olivat heimojen perinteisten sovittelukäytäntöjen perillisiä. Ne noudattivat Jumalan laiksi kiteytyneitä perinnäistapoja, jotka ymmärrettiin Jumalan eikä maallisen hallinnon säätämiksi. Abbasidikalifit yrittivät 800-luvulla saada yliotteen nousevasta islamilaisesta papistosta eli ulamasta, joka oli asettunut tulkitsemaan Jumalan lakia. Kiista päättyi ulaman voittoon, minkä jälkeen oikeus tulkita Jumalan lakia kuului vain ulamalle, ja kalifien rooliksi jäi oikean uskon puolustaminen. Lopputulos ilmaisi paimentolaisheimojen ja keskusvallan kompromissia vallasta.
Islamilainen laki periaatteineen kehittyi ripeästi 800-luvun kuluessa. Koska se syntyi laajalla alueella, se alkoi maantieteellisesti jakautuneina koulukuntina, jotka sitten vaikuttivat toisiinsa. Vakiintumisen jälkeen šaria alkoi jäykistyä muuttumattomiin kaavoihin jo 800-luvun puolivälissä. Muutosta kuvattiin oikeusajattelussa "järjen porttien sulkeutumisena", mikä tarkoitti, että lupa itsenäiseen järkeilyyn (ijtihad) oli päättynyt. Teologisena perusteena oli, että entisaikojen kaltaisia perusteellisesti oppineita imaameja ei enää voinut ilmaantua. Lain jäykistyminen johti siihen, että hallitsijat huomasivat tarvitsevansa muitakin kuin šariaan sisältyviä määräyksiä. Maalliseen lainkäyttöön turvautumista ei kuitenkaan avoimesti myönnetty, vaan kalifin esimerkiksi selitettiin antavan vain hallinnollisia määräyksiä. Ristiriita ihanteen ja todellisuuden välillä alkoi islamissa näkyä kaipuuna puhdasoppiseen ihannetilaan, jota edusti muinainen oikeaan johdettujen kalifien aika.
Šaria saavutti ehdottomimman sijansa koko valtakunnan lainsäädäntönä Osmanien valtakunnassa 1500-luvulla. Se ei silti missään ollut ainoa laki vaan on aina joutunut jakamaan asemansa perinnäistapojen ja hallitsijoiden määräysten kanssa. Lain kehitystä tutkinut orientalisti Joseph Schacht katsoi, että šaria vastasi 800-luvun abbasidivaltakunnan tarpeita, mutta ikuiseksi laiksi tulkittuna ei enää päässyt uudistumaan olojen muuttuessa. Näin siitä tuli eräänlainen pakkopaita. Tilanne on myös islamilaisissa maissa johtanut kompromissiin, jossa maallinen lainsäädäntö on suuremmassa tai pienemmässä määrin hyväksytty täydentämään islamilaista lakia. Muslimit ovat myös turvautuneet erilaisiin juridisiin temppuihin (hijyal), joiden avulla on hiljaa voitu sivuuttaa šarian eräät määräykset. Vahvimmillaan šarian asemat ovat pysyneet perhe- ja perintöoikeudessa.